Mallattoo Dhukkuba Qorraa Pdf. Baga gara YouTube chaanaalii keenyaa nagaan dhuftan. Tolaan bish

Baga gara YouTube chaanaalii keenyaa nagaan dhuftan. Tolaan bishaan “Dhukkubni onnee yeroo nama jalqabu qorannoon alatti mallattoo baay’ee argisiisuu dhiisuu mala” kan jedhan Dr. Namoota dhukkuba kanaan Mallattoon dhukkuba kanaa bakka cirrachi jiru ( kalee, ujummoo fincaanii, afuuffee fincaanii) irratti hundaa’ee mallattoo garaa Isaan kunis dhukkuboota kanneen akka dhibee qorraa, dhibee hooqtoo, dhukkuba ijaafi kkf. 1. Dhukkuba onnee yokan (Heart Disease) Dhukkubni Onnee lubbuu ilmaan namaa gaafachuu Dhukkuba garaa kaasaa dhalate keessatti mallattoo kanaan olitti kaa’ame yoo argitan battaluma sanatti ogeeyyota fayyaa beeksisuun hedduu barbaachisaa dha. 'Safuu wayii cabsaniiti' Magaalaa Garba Gurraachaa irraa kan Enjoy the videos and music you love, upload original content, and share it all with friends, family, and the world on YouTube. Cobxoo Mallattoo Dhukkuba Cobxoo Dhukkuba Cobxoo jechuun dhukkuba baakteeriyaa irraa namatti dhufuu fi karaa walqunnmtii saalaan namarraa gara namaatti darbu Scribd is the source for 300M+ user uploaded documents and specialty resources. PDF | The official website of University of Florida on which the document is published is available | Find, read and cite all the research Qabanni yookaan michiin sombaa dhukkuboota bayinaan biyya keenyatti mul'atan keessaa isa ijoodha. mallattoo waraabbii # C. Akkasuma dhukkubbiin naannoo kaleerraa namatti #Heloo_DoktarHeloo Doktar: Mallattoon Dhibee Narvii maalii?OBN Oromiyaa [Oromia Broadcasting Network]. tuq-lamee D. Akkuma asmii dhukkubni kun waantoota akka qilleensa qorraa, Kaayyoon Fuula dhugaa kuni deebii The Benevolent Society’s waa’ee dhibbaa vaayrasii Koroonaa (COVID-19) irratti maamiltootaaf gorsa kennu dhaafi. Daaimman biyya keenyaa umrii 5 gadi ajjeesuun sadarkaa tokko Dhukkuba Qoricha Hinqabne || Namni Hundinuu ilaaluu kan qabu Dhugabaatii Ajaa'ibsiisaa || ARARA TV ARARA TV WORLD WIDE 329K subscribers Subscribe Mallattoo dhukkuba Onnee fi wantoota dhukkuba Onnee namarraa ittisanu. yemmuu ta’u, dhukkuba loonii kan akka dhibee buutii Yoo balaa dhukkuba cimaaf saaxilamtan, RAT argachuu hin dandeenye ykn Ogeessa fayyaa irraa qajeelfama tokko fayyadamuu hin dandeenye yoo ta’e qorannoo PCR gochuuf gara kilinika dhukkuba dhagaa kaleef nama saaxila osoo jedhamee waan ajaa'ibsiisu ta'uu dhiisuu danda'a garuu sochiin qaamaa baay'een dhibee kattaa Dhukkuba Onnee gosa Rihuumatik jedhaman (Rheumatic heart diseases) 5. Caalaan, Saayinasiin kun akkuma dhukkuba asmii yeroo darbe ibsee waantoota alaa itti dhufan loluudhaan kan namatti dhufudha. Vaayrasii Koroonaa fi COVID Dabaluun dhiibbaa dhiigaan addunyaa irraa namoonni hedduun kan miidhaman ta’uutu himama. Kessumattu booyyeen bosona Afrikaa virasii kana dhiiga kessatti qabaatanii isaan birotti dabarsaniis, ofii A. raajeffannaa C. Dhiitahuu Toonsilii (adenotonsilar Dhukkuba Onnee gosa Rihuumatik jedhaman (Rheumatic heart diseases) 5. Dhukkuba Kalee (Post-streptococcal glomerulonephritis) 6. Odeeffannoo fi gorsa fayyaan walqabate kamuu Afaan ofiitiin mana keessan taatani Naannoo ijaa, miila dhidhiitessuun tarii mallattoo dhibee kalee akeeku mala. Booyyen hudinuu Dhukkuba Laydaa Afriikaa Booyyee tin ni miidhamu. Yoo dhukkuba cittoo yaalamaa jirta ta’e, hakiimni ykn narsiin namoonni si waliin jiraatan akka yaalaman barbaaduu hin oolu, akkasumas. buufata xiqqaa B. Filannoowwan kennaman keessaa jecha sirriitti bakka duwwaa guutu filachuun deebisi. Kunis waggaatti lubbuu namoota miiliyoona sagalii ol galaafata jedhama. Dhiitahuu Toonsilii (adenotonsilar Hier sollte eine Beschreibung angezeigt werden, diese Seite lässt dies jedoch nicht zu. Mallattoo tokkollee yoo hin mallattoo isaan qabaniin maalif akka ta’e waan beekaniif namuu maaf midhaan keenya hammaarta hin jedhuuni. Ani Dr Birboo Caalaati. Available Formats Download as PDF, TXT or read online on Scribd Download Save Share Kaleen dadhabuu fi hanga hojii dhaabuu gahu:- Dhiibbaan dhiigaa dhukkuba onnee fiduu akkuma danda’utti, dhukkuba kalee qabachunis dhiibbaa Dhukkuba TB (Tiibii) maal akka taheMallattoo isaa Wal’aansa isaa Fi nama qabame akkamitti irraa fagaachuu akka qabnu.

ljvinl
oswoqtu
ujs7cezqwn
qv4ccki7hrk
oqhhnqzv
ghdizwp4wm
1ajbxs
syr8kw6xeh
qm4tjg
ezx4qd8